Majakka ei ryntäile pitkin rantakallioita löytääkseen pelastettavan laivan. Se seisoo tyynenä korkealla kalliolla ja loistaa valoaan.
Auttaa mielellään siinä tapauksessa, että joku huomaa valon. Ei pahastu, jos jää huomaamatta.
Avaan oman valoni. Olen täysin läsnä. Tiedän muiden rauhoittuvan ja liittyvän läsnäolon kenttään. Ja sitten kaikki on mahdollista.
Kun on sovussa nykyhetken kanssa, ei ole koskaan yksin. Nykyhetki on uskollinen ystävä.
Valpas läsnäolo on luova tila, herkistymistä tietylle tulevaisuudelle – ja siksi läsnäolo on verbi.
Pohdinnan paikka:
(pohdi yksin) Miten teet sovun nykyhetken kanssa? (aloita dialogi) Missä yhteisössä opit parhaiten läsnäolon taitoa?